Kulttuuripitäjän tarina

Kulttuurin Suomen ennätys?

Lapinlahdella on todennäköisesti kulttuuripalveluita eniten koko maassa, kun kunnan väkilukuun (8800) suhteutetaan. Täältä löytyy muun muassa Suomen ensimmäisen taidevalimon perinteitä jatkava Lapinlahden taidevalu, Taidemuseo Eemil, Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu, kuvataidelukio, Portaanpään opiston kuvataideopetus, Suomen Asutusmuseo sekä kulttuurialan yritykset Luova Puu, Väärnin Pappila, JP Studiokeramiikka ja palkittu ITE-taiteilija Romurinsessa Marjut Kauppinen. Lapinlahden taidekadun useisiin veistoksiin voit tutustua vaikka mobiiliopastuksella! Omaleimaisia tapahtumia kunnassa ovat AikaTaika, Toukotaika ja Runotaika. On vahvat ja elävät pelimannimusiikin perinteet, on mestaripelimanni Kalevi Kainulaisen (s.1937) sadat sävellykset. On monia esiintyviä ryhmiä, vilkkaassa käytössä oleva upea kirjasto ja kansalaisopiston runsas tarjonta. Alapitkän nuorisoseura ja Korpiteatteri ovat perinteikkäitä kesäteatterin tekijöitä. 

Juhani Ahosta se alkoi

Tiedät varmaan Matin ja Liisan aseman 5-tien varrella. Lapinlahdella on myös paikallislehti nimeltä Matti ja Liisa sekä Matin ja Liisan koulu – mutta miksi ihmeessä? On mentävä kauas, vuoteen 1884 saakka. Silloin vain 23-vuotias opiskelija Juhani Aho julkaisi esikoisteoksensa Rautatie. Hän sijoitti syntymäpitäjäänsä Lapinlahdelle tapahtumat romaanissa, jossa Matti ja Liisa lähtevät katsomaan ihmeellistä uutuutta: junaa. Jännä juttu vain on se, että juna tuli Lapinlahdelle ensimmäisen kerran vasta 17 vuotta myöhemmin eli vuonna 1901! Kansalliskirjailijaksi kasvanut Juhani Aho näki siis tulevaisuuteen. Tästä kaikesta voit kuulla lisää Juhani Ahon syntymäkodissa Väärnin Pappilassa tai voit fiilistellä Lapinlahden Aseman tunnelmia viihtyisän yöpymisen merkeissä.

Taitellinen lumivyöry lähti Halosista

Suomalaista kulttuuria oli rakentamassa 1800- ja 1900-luvun vaihteessa joukko Lapinlahden Halosia: muun muassa koristemaalari Olli, kanteleensoittaja Miina, taitava kansannainen Sohvi, taidemaalarit Pekka, Antti ja Kalle, kuvanveistäjä Eemil, kutomoyrittäjä Anna, taidevalaja Arttu, urkuharmonitehtailija Aapeli ja viulisti Heikki. Suvun jäsenet toimivat sekä Lapinlahdella että monilla muilla paikkakunnilla. Heidän elämäntyönsä vaalimiseksi perustettiin Halosten museosäätiö (1971). Taidemuseota on seurannut eräänlainen taiteellinen lumivyöry: monenlaista taidealan koulutusta sekä useita kulttuurialan yrityksiä ja tapahtumia. Tästä kotikuntansa perinnöstä ovat saaneet inspiraatiota muun muassa säveltäjä, musiikin tohtori Pasi Lyytikäinen (s.1975) ja kirjailija Petra Rautiainen (s.1988).

Ee hättee, Väesälänmäk näkkyy!

Vanha paikallinen sanonta antaa ymmärtää, että kaikki on hyvin kun näet Väisälänmäen. Mäki kohoaakin 218 metrin korkeuteen ja näkyy kauas. Perinteistä savolaista ranta- ja mäkiasutusta edustava kylä on saanut kansallismaiseman statuksen. Sen maisemia ovat aikojen saatossa ihailleet ja ikuistaneet myös monet taiteilijat. Tunnetuin Väisälänmäellä syntynyt teos on Eero Järnefeltin ”Raatajat rahanalaiset” eli Kaski-taulu. Hulppeisiin maisemiin pääset tutustumaan kulttuuri- ja luontopolulla (2,5 km) ja näkötornissa. Polun opastauluissa on Väisälänmäellä syntyneiden taideteosten kuvia tarinoineen sekä tietoa monista aiheista. Kesällä palvelevalle Karjamajakahvilalle pääsee myös kylätietä pitkin.

Paavo ja Riitta syntyivät täällä

Kansainvälisesti menestyneimmän suomalaisen oopperan Viimeisten kiusausten päähenkilöt Paavo ja Riitta Ruotsalainen olivat täältä kotoisin. Talonpoikien herättäjä Paavo Ruotsalainen (1777-1852) syntyi Tölvän kylällä, mistä löytyykin tapahtuman muistolaatta. Paavon puolison Riitan kotipaikka ja seuratupa on Koskenniemi Varpaisjärvellä. Lapinlahdella sijaitsee Telppäsniitty, jota pidetään Ruotsalaisen johtaman kansanliikkeen herännäisyyden syntypaikkana. Tämän historian vuoksi Lapinlahdelle perustettiin Portaanpään kristillinen kansanopisto (1923), nykyinen koulutuksen pikkujättiläinen.

Puukirkko ja kivikirkko

Kun ollaan Varpaisjärvellä, ollaan kivikirkolla - kun mennään Lapinlahdelle, mennään puukirkolle! Josef Stenbäckin suunnittelema Varpaisjärven harmaagraniittinen kirkko (1904) on kylän tunnus, samoin F.A. Sjöströmin suunnittelema Lapinlahden kirkko (1880). Toisen maailmansodan jälkeen Savoon saapuneiden karjalaisten mukana saapui ortodoksisuus ja sen pyhäköt, Alapitkän tsasouna (1954) ja Lapinlahden ortodoksinen kirkko (1959). Helluntaiseurakunnan rukoushuoneet sijaitsevat sekä Lapinlahdella että Varpaisjärvellä, ja Alapitkällä luterilaisen seurakunnan kyläkirkko. Tölvältä löytyy yksityinen pyhäkkö Kaijansaaren kappeli - täysin pyöreä rakenus.